Vuosi on vaihtunut ja rakennustahti kiivastunut. Niinhän sen kuuluu mennä, jotta uusi vuosi, uudet kujeet.
Aikani pähkäilin katonrajassa olevaa verkkoa, jotta minkälaista sinne nyt laittaa. Loppujen lopuksi päädyin laittamaan sekä metalliverkon myyrille että hyönteisverkon amppareille. Hieman kuin olisi askartelukerhossa, mittaa, leikkaa ja nitoo. Ihan jees touhua ellei ole pakkasta kovin montaa raatia. Hanskat kädessä kun ei viitsisi työskennellä tuollaista.
Samaan aikaan verkkojen kanssa, aloitin tetriksen pelaamisen villojen suhteen tuonne kattopalkkien yläpuolelle. On varsinaista näpertämistä sekin. Se etenee tyyliin; 50mm villaa 170x430mm, 100mm villaa 450x480mm, viistouksia ja vinouksia joka väliin, 50mm 610x540mm jne. Asia on täysin oma valinta, suorakaiteen muotoisessa talossa ei olisi kattopalkit vinossa joka toisella seinällä. Ja yhdelle seinälle mahtuu tällaisia täytettäviä koloja seitsämän, eli aika monta kertaa saa suhata rappusia ylös-alas. Lisäksi askartelukerhon ohjelmistoon kuuluu tuulensuojalevyt eli tuuliohjaimet kattoon. Kun niitä pystyrakenteita on hieman eritavoin sikinsokin kuin tavallisten kattotuolien kanssa, on meinannut välillä lähestulkoon hermostuttaa. Isosta kappaleesta olisi kuitenkin mukavampi tehdä kuin pienistä paloista, vaikkei sillä tässä tapauksessa ole juurikaan merkitystä.
Koska millään ei viitsi yhtä asiaa tehdä kerralla loppuun, oli sännättävä villapaalikauppaan. Yleisen kokemuksen perusteella valitsin Agrimarketin, koska olen ollut erittäin tyytyväinen sekä hintatasoon että palveluun ja on vielä yksi lähimpiä. Ruokakauppareissulle siis hevoskoppi mukaan ja täyteen villoja. 24 paalia mahtuu kerrallaan ja on todella helppo lastata. Hevoset tosin näyttävät nyrpeätä naamaa kun palaa hevoskopin kanssa reissulta ja sisältä paljastuu rakennustarvikkeita eikä tammoja. Aina ei voi voittaa…
Ja kun villaa on noudettu voidaan ryhtyä tositoimiin eli Raksamuotia 2015 by me.
Eräänä nohevana päivänä innostuin ja tein vahvan suunnitelman… Kun työskentelen raksalla ”iltavuorossa” eli hämärän saapumisen jälkeen, on kätevää pysyä tukevasti betonilattialla ykköstasossa. Villoittaa siellä pikku hiljaa ja huudattaa vaikka Katri Helenaa tai Kolmatta Naista rammarista, sillai se aika kuluu mukavasti.
Ja kun taas pieni ihminen työstää aamu/päivävuoroa, kannattaa kiivetä tasolle kaksi tai jopa kolme. Aluksi yritin tehdä yhden homman kerrallaan loppuun, eli asennella KAIKKI verkot ja KAIKKI tuulensuojat ja sillä tavoin edeten. No eihän siinä ole mitään järkeä. Kiikuttaa nyt tikkaita ja lattian virkaa tekeviä levyjä eessun taassun. Eli nyt tehdään kohta kerrallaan valmiiksi ja sillä hyvä. Yläkerrassa onkin 6/8 seinää valmiina, eli ihan mukavasti edistyy.
Noinniinkusta lopuksi, koska rakentaminen on fyysisesti ja henkisesti raskasta puuhaa, olen keskittynyt paljon myös omaan hyvinvointiin. Aloitan lähes jokaisen päivän pienellä hetkellä joogaa ja verryttelen käsivarren. Aiemmin syksyllä kuvioihin palannut tenniskyynärpää ei ole mukava kaveri, voisin siitä hyvinkin luopua jo kokonaan. Samoin olen keskittynyt oikeanlaiseen ruokavalioon, etten taas ala laihtumaan. Naisesta tulee ruma jos ei ole mitään mistä ottaa kiinni, enkä halua ehdointahdoin rumaksi. Riittävä yöunikin on tärkeää ja siihen on pyritty ja melko hyvin myös onnistuttu. Henkistä hyvinvointia ammennetaan sitten pienillä ja välillä isommillakin irtiotoilla arjesta, vaikka tyttöjen kanssa tansseissa tai omassa saunassa turpeella kroppaa lääräten, eikähän tuo meditointikaan paha ole, liian harvoin vaan tulee rauhoituttua sellaiseen. Muutaman viikon olen suunnitellut katsovani jonkun elokuvan, saa nähdä jos jossain välissä onnistuisi. StandUp-komiikkaa on varattu keväälle ja kesälle sitten reissu Espanjaan. Kyllä näillä pitäisi jo jaksaa.
Hyvvää tulloo ko rakkauvella tekköö.
